Moni yritys tavoittelee ajatusjohtajuuttaan omalla alallaan, koska tutkimusten mukaan ajatusjohtajuus korreloi positiivisesti yrityksen menestykseen.

Kun yritys (tai henkilö) koetaan ajatusjohtajana omalla alallaan, se /hän

• pystyy pitämään asiakkaistansa kiinni paremmin
• pärjää paremmin kilpailutilanteissa
• voi hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa korkeakatteisemmin

”Mielestämme kohderyhmälle kohdistettu materiaalimme on mielenkiintoista, mutta emme silti ole saavuttaneet ajatusjohtajuutta”

Heijastaako otsikon lause sinunkin tunteita?

Monet kokevat samalla tavalla, ja siksi on hyvä määritellä millaista ajatusjohtajan tuottama ja jakama materiaali on. Olipa sisältöformaatti blogeja, asiakas caseja, videoita, uutiskirjeitä, pod casteja, artikkeleita, raportteja, haastatteluja, tms., niin sisällön on

• perustuttava tutkimusdataan
• autettava asiakkaitaan ymmärtämään oman yrityksensä haasteet
• tarjottava asiakkailleen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja omiin haasteisiinsa.

Jos asiakas kokee sisällön hyödylliseksi ja se auttaa häntä ymmärtämään ja ratkomaan omia haasteitaan, hän tutkitusti kuluttaa yrityksen/henkilön tuottamaa sisältöä. 54% päättäjistä käyttää viikossa 1 tunnin tai enemmän ajatusjohtajien julkaisemien sisältöjen lukemiseen. (bit.ly/3WCKBYQ)

”Miksi loistava sisältömme ei saa riittävästi näkyvyyttä?”

Vaikka sisältömme olisi kuinka erinomaista, se ei kuitenkaan riitä. Kohderyhmän on myös löydettävä se.

Sisällöstä viestiminen ja jakaminen jää usein liian vähäiseksi eikä sisältö saa riittävästi näkyvyyttä, koska

1. Sisältö ei vastaa asiakkaan tarpeita eikä vahvista asiantuntijuutta
2. Yritykset aliarvioivat digitaalisten kanavien voiman ajatusjohtajuuden rakentamisessa
3. Yritykset eivät tunne eri kanavien toimintaperiaatteita, lainalaisuuksia, jne.
4. Yrityksen edustajat toimivat omassa kuplassaan, joka antaa väärän kuvan omasta näkyvyydestä
5. Yritykset alimitoittavat sisällöntuotannon määrän tarpeen
6. Yritykset alimitoittavat sisällöntuotannon tuottamisen ajantarpeen

Lopputuloksena sisällön suunnittelu ja tuotanto on alimitoitettua ja näkymätöntä eikä ajatusjohtajuutta saada rakennettua.

MITÄ ON HUOMIOITAVA, KUN HALUAMME, ETTÄ KOHDERYHMÄ LÖYTÄÄ SISÄLTÖMME

Jotta ihmiset löytäisivät loistavan sisältömme, on myös huomioitava ”teknisesti”, miten näkyvyyttä rakennetaan digitaalisissa kanavissa. Alla apua tavallisimpiin ongelmakohtiin.

KLIKKAA TÄSTÄ saat näkyviin SUUREMMAN KUVAN.

1) Kiinnostaako sisältömme asiakasta?

Vaikka kukaan ei ole voinut välttyä kuulemasta siitä, että asiakkaan tarpeet on asetettava keskiöön, se unohtuu, kun ruvetaan miettimään millaista sisältöä voisi tuottaa seuraavaan uutiskirjeeseen tai LinkedIn -julkaisuun. Valtaosa yrityksistä tuottaa pääasiallisesti sisältöä, jossa kerrotaan omien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen ominaisuuksista ja hienouksista, vaikka asiakas ei vielä edes tiedä mitä hän oikein tarvitsee.

Tästä seuraa, että

1. asiakasta ei kiinnosta lukea vaivalla tuotettua sisältöä, koska hän ei löydä siitä omiin haasteisiinsa vastausta, ei uutista, ei toimialaan liittyvää kehitystä, ei ymmärrystä laajentavaa kilpailutilanteen näkemystä, ei vaihtoehtoisia tapoja ratkaista omia haasteitaan, ei mitään, joka herättäisi oikeasti kiinnostuksen.
2. koska hän ei lue, jaa, tykkää tai kommentoi julkaisua esim. LinkedIn:ssä, ei kestä kauaakaan, kun hän ei enää näe yrityksen jakamaa sisältöä omassa syötteessään. On siis hengenvaarallista ainoastaan keskittyä omaan tarjontaan ja unohtaa mitä tietoa tarvitsee.

Miten korjata tilanne:

Asiakaskeskeinen sisältö on MUST. Minkälaista sen pitäisi olla riippuu yrityksestä, tavoitteista, toimialasta, tms. Tavallisesti kannattaa tuottaa sisältöä niistä aiheista ja kysymyksistä, jotka askarruttavat asiakkaita. Eli kysy asiakkaalta!

2)Tarjoammeko sisältöämme kattavasti eri digikanavissa?

 

Monet yritykset jättävät hyödyntämättä sosiaalisia medioita eikä koe niiden hyödyntäminen olevan kriittistä. Yritys saattaa myös olla kovin vaikea löytää Googlesta, mikäli ei hakukoneoptimoinnista ole huolehdittu.

1. Sosiaaliset mediat: Vaikka on olemassa ihmisiä, jotka eivät aktiivisesti seuraa some-kanavia (LinkedIn, Facebook, Instagram, TikTok jne.) on kuitenkin hyvä muistaa, että yli 84 % suomalaisista ovat sosiaalisissa medioissa ja monet käyttävät yhä enemmän aikaa niissä. Vaikka itse ei olisi kovin aktiivinen, monet kuitenkin ovat, eikä heidän siivuttaminen välttämättä ole järkevää.
2. Hakukoneoptimointi: Koska suurin osa ihmisistä aloittavat tuotteen tai palvelun hakemisen verkosta, tarjoamamme sisällön on löydyttävä sieltä. Siksi ei ole samantekevää, miten esim. verkkosivustolla otsikoidaan sisällöt, mitä avainsanoja käytetään jne.

Miten korjata tilanne

Analysoi asiakkaasi mediakäyttäytymistä, mieti missä kanavissa kannattaa lähestyä eri kohderyhmiä, analysoi miten asiakas hakee tarjontaasi ja tuota hakukoneoptimoitua sisältöä.

3) Ymmärrämmekö käyttämämme kanavan toimintaperiaatteita? 

Koska yritysten päättäjät eivät ehkä seuraa eikä toimi aktiivisesti asiakkaiden käyttämissä kanavissa, ei myöskään tunneta toimintaperiaatteita, jolloin tavoiteltua näkyvyyttä ei saavuteta.

1. Julkaisujen sisältö saattaa olla epäselvästi, liian kaupallisesti, epäkiinnostavasti toteutettu. Tunteet (ilo, närkästys, hämmennys, jne.) saavat paremmin näkyvyyttä. Ytimekäs, huomiota herättävä tapa esitellä asioita voittaa virallisen kuivan esittelytavan 6-0.
2. Sosiaalisessa mediassa toimiessa on muistettava, että vuorovaikutus on A ja O. Ellei reagoida omiin tai muiden julkaisuihin, ellei jaeta, kommentoida tai muuten osoiteta elonmerkkejä, mahdollisuus lisänäkyvyyteen jätetään hyödyntämättä.
3. Ei hyödynnetä valittujen kanavien eri formaatteja, ei tuoteta videoita, ei panosteta mielenkiintoisiin kuviin. Algoritmit arvostavat formaatteja eri tavoilla. Se vuorostaan vaikuttaa näkyvyyden määrään, joten esim. video kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun.
4. Usein yrityksissä uskotaan, että näkyvyyttä saa ilmaiseksi. Totuus kuitenkin on, että harvoin pärjää varsinkaan sosiaalisissa medioissa ilman maksettua mainontaa.

Miten korjata tilanne

Opettele ensin perusteellisesti yksi kanava, ennen kuin laajennat kanavavalintaa. Tee erilaisia sisältöjä ja formaatteja ja testaa mitkä toimivat parhaiten. Ilmaiset työkalut toimivat tavallisesti heikommin kuin maksulliset, joten valmistaudu käyttämään myös rahaa.

4) Tiedämmekö mikä on todellinen näkyvyytemme?

Yrityksillä saattaa myös olla väärä kuva näkyvyydestään ja tunnettuudestaan, koska on vaikea määritellä mikä on hyvä taso. Saatetaan myös ajatella, että tuotettu sisältö asiakkaan näkökulmasta kiinnostavaa, vaikka asia ei välttämättä ole niin.

1. Tiedätkö millaisesta näkyvyydestä kilpailijasi nauttivat? Tieto siitä kuinka paljon kilpailijat tekevät ja jakavat sisältöä omissa kanavissaan, kuinka paljon seuraajia heillä on, miten aktiivisesti he jakavat sisältöä, on ehdoton edellytys, kun halutaan tuottaa tehokasta viestintää. Ymmärrys kilpailijoista asettaa myös omat tekemiset perspektiiviin.
2. Kun sisältöä jaetaan sosiaalisten medioiden kautta, seuraajien määrä LinkedIn:ssä, määrien on mieluummin liikuttava tuhansissa kuin sadoissa! Sama koskee esim. uutiskirjeiden vastaanottajien määrää, muutama sata ei riitä.
3. Jos kanavien tarjoamaa omaa analytiikkaa ei seurata, ymmärrys sisällön toimivuudesta ei kasva. Sisältöä ei pystytä parantamaan, jolloin toiminta ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla. Seurata voi esimerkiksi sitä kuinka monta uutta seuraajaa somessa on saatu, kuinka moni on klikannut materiaalia, kuinka monta on katsonut videon, kuinka monta avannut uutiskirjeen, jne.

Miten korjata tilanne

Seuraa mitä kilpailijat tekevät – tilaa kaikki mahdolliset uutiskirjeet, seuraa heidän kanaviaan, olivatpa ne sitten some-kanavia, podcasteja, videoblogeja tai jotakin muuta. Varaa resursseja oman verkoston ja näkyvyyden kasvattamiseen (=sekä aikaa että rahaa). Analysoi toimenpiteitä jatkuvasti.

5) Jaammeko sisältöä tarpeeksi usein  ja onko sitä riittävästi? 

Yritys kokee tuottavansa paljon sisältöä ja materiaalia ja viestittävänsä siitä usein, mutta todellisuudessa se ei puhkaise vastaanottajien kuplaa, koska sitä on liian vähän.

1. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa materiaalia on jaettava monta kertaa viikossa, mikäli haluaa varmistaa, että sisältö löytää potentiaaliset asiakkaat. Parhaiten saa rakennettua asiantuntijuuttaan, kun on esillä joka päivä.
2. Aina ei kuitenkaan tarvitse julkaista täysin uutta materiaalia. Toimivaa on myös pitkien sisältöjen (esim. blogien) pilkkominen ja niiden jakaminen pienempiin julkaisuihin tai päivitetyistä vanhoista sisällöistä uudelleen viestittäminen.
3. Kohderyhmien keskittymiskyky laskee jatkuvasti. Kuvien ja videoiden avulla pysäytetään ihmiset paremmin, kuin pelkän tekstin avulla ja siksi kuvien voima kasvaa. Mitä enemmän sinulla on hyviä visualisointeja, sitä paremmin saat näkyvyyttä, reagointeja, jne.

Miten korjata tilanne

Tee sisältösuunnitelma: mitä sisältöjä aiot tuottaa, kuinka usein ja noudata sitä. Tuota omia kuvia ja videoita, älä hyödynnä kuvapankkeja. Tee samanaikaisesti monta sisältöä, jolloin toiminta on nopeampaa ja tehokkaampaa.
Tee myös pitkiä sisältöjä, jota voi pilkkoa ja jakaa osissa.

6) Onko meillä riittävästi aika- ja raharesursseja? 

Mielenkiintoisen sisällön tuottamiseen kuluu odottamattoman paljon aikaa (ja usein myös rahaa). Kaikki eivät ole hyviä sisällöntuottajia, vaikka koulussa essee sujuikin hyvin. Jos ei tekemiselle ole varattu riittävästi aikaa, ammattitaitoa ja rahaa, siitä seuraa usein ongelmia.

On hyvä huomioida, että:

1. riippumatta siitä toteutatko tekstiä, puhetta vai liikkuvaa kuvaa, työvaiheita on paljon. Tarvitaan suunnittelua, kirjoittamista, kuvaamista, editointia, hyväksyntää, jälleen editointia, kuvien valintaa, jälleen hyväksyntää jne. Täydellistä ei tarvitse tavoitella, hyvä riittää.
2. sisällöntuotantoon tarvittavat resurssit luonnollisesti vaihtelevat riippuen formaatista. Esim. blogin tuottamiseen ja julkaisemiseen (vaikkapa. 2:n A4:n sivun verran), kuluu helposti ammattilaiselta sisällöntuottajalta lähemmäs 10 tuntia, verkkosivuston tuotanto kaikkinensa kestää keskimäärin 3 kertaa kauemmin, kuin mitä alussa suunnitellaan sen kestävän, jne.
3. kun sisältö vihdoin on valmis, se pitää myös julkaista eri alustoille. Kaikilla alustoilla on omat kommervenkkinsa, kuvakoot, tekniset ominaisuudet, eikä sisältöä voi samanlaisena julkaista, koska sekä alustan että kohderyhmän ominaisuudet ja tarpeet vaihtelevat.
4. graafinen suunnittelu, tekstisuunnittelu, videotuotanto, podcast osaaminen, some-managerin taidot, kuvaaminen jne. on laaja kenttä. On yltiöoptimistista ajatella, että yksi henkilö osaisi kaiken yhtä hyvin. Välillä on ostettava apua ulkoa tai jaettava tehtäviä muille.

Miten korjata tilanne

Ymmärrys ajantarpeesta selviää kokeilemalla, älä hio loputtomin, äläkä ole aikaoptimisti. Virtaviivaiset hyväksymisprosessit, hyvät työkalut ja päätöksen tekemisen mandaatti tekijöille, nopeuttavaa toteuttamista. Varmista, että sisällöntuottajat ovat ammattilaisia tai kouluta heidät sellaisiksi.